Kampaviinereitä ja kabinettipäätöksiä - "Kuntien työntekijät nojailevat vain lapioon"

19.6.2024

Taustaa

Puhutaan nyt kunnista yleensä, jottei tarvitse koko ajan mainita kaupunkia. Kunta on monelle itsestään selvä taho, mutta yleinen tietämys kunnan vastuuseen kuuluvista toimista on hyvin vähäinen.

Siellä yläpuolella toimii ensin Maakuntaliitto. Se on kuntayhtymä, jonka tehtävänä on lisätä Pohjois-Karjalassa asuvien hyvinvointia ja luoda hyvät edellytykset elinkeinoelämälle, koulutukselle ja tutkimukselle. Tähän liittyy myös maakuntaohjelma, joka tottelee nimeä POKAT 2025. Tätä kunnat pyrkivät noudattamaan.

Kunta on paikallistasolla toimiva julkishallinnon yksikkö. Sillä on rajattu alue ja rajattu väestö. Suomessa kuntien tehtävänä on järjestää ja ylläpitää peruspalveluita. Kuntien toimia valvoo aluehallintovirasto. Kunnat noudattavat kuntalakia.

Toimintakenttämme huomioiden peilataan nyt pääasiassa liikuntaa liippaavia toimia. Liikuntapalvelut tai vapaa-aikapalvelut tai mitkä ne nyt missäkin kunnassa nimeltään ovat, seuraavat pitkästi niin kuntalakia, mutta tietysti myös liikuntalakia. Jos oikein hiuksia halotaan, niin kaikki toimet pyörivät useankin lain piirissä koko ajan.

Kuntien päätöksenteko menee siten, että ylintä valtaa käyttää kunnanvaltuusto. Toimeenpanevana elimenä on kunnanhallitus, jonka alla on erilaisia lautakuntia. Vuosien saatossa kuntien hallinto on muodostunut monimutkaiseksi härveliksi, jota ei voi hyvänäkään päivänä sanoa ketteräliikkeiseksi. Eikä kuntien talouttakaan voi sanoa järin helpoksi hallittavaksi.

Näennäisestä sekavuudesta huolimatta kunta kuitenkin toimii, vaikka niin sanotut uudet asiat tapahtuvatkin kankeasti ja hitaasti käynnistyen. Moneen kunnan toimeen liittyy liikunta, johon nyt pureudumme enemmän.

Mikä mättää?

Kuntien kanssa toimiessa pitää ottaa huomioon, että päätöksillä on monesti poliittinen tausta ja osin tästäkin syystä päätöksenteko on hidasta. Tämä voi useita toimijoita turhauttaa, mutta harvoin virkavastuulla toimivat henkilöt pystyvät tätä asiaa muuttamaan. Asiat pitää tehdä niin kuin on määrätty, vaikka se tuntuisi kuinka hitaalta ja typerältä. Tämä hidastaa tiettyjä toimia joskus niinkin paljon, että suunniteltu asia on jo myöhässä siinä vaiheessa, kun sille päätöksenteon puolelta olisi lupa toimia.

Kuntia sitoo myös laki, joka määrää julkiset hankinnat kilpailutettaviksi. Tuo kilpailutusvelvoite on toki vastuullista, mutta välillä tuntuu, että se vie paljon aikaa ja varojakin. Se myös mahdollistaa sen, ettei kunta välttämättä ota toteutukseltaan parasta tapaa vaan hinnan ja käytännön kannalta sujuvimman.

Kuntia johdetaan kahdella tapaa. Sekä ammattijohtajien voimin, että poliittisesti. Siksi on kunnallisvaalit ja saattaa olla, että poliitikkojen vaikuttimet eivät aina täysin aja sitä, minkä ajattelisi järkeväksi. Katsantokantoja on niin monia. Harvassa kuitenkin on maailmassa ne ihmiset, jotka eivät ensiksi miettisi itsensä tai yhteisönsä kannalta parasta tapaa toimia.

Liikunta ja urheilu myös loistaa usein poissaolollaan, kun puhutaan politiikasta. Jos tämä ”meidän” liikuntaväki olisi laajemmin aktiivinen myös päättäjien suuntaan ja vielä enemmän tiedotus-, kuin vaatimushengessä, voisi myönteisille päätöksille olla parempi maaperä.

Näiden lisäksi kuntia vaivaa myös viestintä niiltä osin, että se on liian vähäistä, sekavaa tai päivittämätöntä. Viestintää pitäisi olla monessa kanavassa, mutta on oletettavaa ettei kunnalla kerta kaikkiaan ole resurssia olla kaikissa kanavissa niin paljon kuin pitäisi. Eniten epäselvyyttä on siitä, mistä kulloinkin tulisi se oikea ja reaaliaikainen tieto löytää.

Mitä pitäisi tehdä?

Liikunta- ja urheiluasioiden parissa valitusta kunnan suuntaan kuulee usein. En osaa sanoa, onko se linjassa muiden toimialojen mussutuksen kanssa, mutta paljon sitä joka tapauksessa on. ”Kunta ei sitä eikä kunta tätä”.

Tällaista ”sitä ja tätä” voisi ehkäistä paremmalla tiedotussuunnittelulla. Itse olen aika monta tuntia varsinkin liikuntapalveluiden asiakkaana ollut, enkä valitettavasti kovin usein ole päässyt kunnan liikuntapalveluita kehumaan pirun hyvästä tiedotuksesta. Asioita asiakaspuolella ymmärretään kyllä, jos tieto tulee ajoissa. Esimerkkinä vaikka vuoromaksujen kallistuminen. Jos ilmoitus tulee riittävän ajoissa ja avoimesti kerrotaan, mikä päätöksen taustalla, niin seuratoimijat kyllä osaavat tuohon varautua. Voi tulla napinaa, mutta silti asia ymmärretään.

Tätä kuntien viestintää voisi tuoda ilmoille myös kertomalla, miksi päätökset ovat sellaisia kuin ovat ja mikä säädös, laki tai muu käytäntö tuohon kulloinkin vaikuttaa. Oletus on, että valituksen syyt ovat usein tietämättömyydessä. Esimerkiksi liikuntavuorojen jakoprosessi selkiytyy kummasti, kun kulun kertoo asiakkaille. Moni ei älyäkään millainen excel-tetris se on. Mutu-tuntumalla päätöksien taustoitus julkisuuteen on parempaa pienemmissä kunnissa. Toki asioitakin on ehkä vähemmän tiedotettavaksi.

Poliittinen päätöksenteko vaatii myös ikävä kyllä jonkinlaista asioiden lobbaamista. Se ei suomalaiseen mentaliteettiin oikein istu, että pitää kehua omia tekemisiään. Tätä se kuitenkin vaatii, sillä kunnallispäättäjätkin tarpovat melkoisessa informaatiosuossa ja kaikesta ei voi olla tietoa.

Moni yhdistys tekee ehdottomasti yhteiskunnallisesti hyviä asioita. Hyvästä asiasta huolimatta yhdistyksetkin joutuvat hiukan kilpailemaan toisiaan vastaan ja oman äänen kuuluviin saaminen vaatii nousua korokkeelle. Tai vähintään kunnantalon portaille.

Mitä Pokali asialle tekee?

Pokali työskentelee usealla sektorilla kuntien kanssa. Pohjois-Karjala levittäytyy laajalle alueelle, mutta tästä huolimatta jokaisella seutukunnalla käydään useita kertoja vuodessa.

Omia seuraverkostoja pyörii jokaisella seutukunnalla ja saattaa olla, että kuntakohtaisissa järjestötapaamisissa on Pokalin väkeä antamassa näkemyksiään tai viemässä kuntien ja seurojen välistä keskustelua oikeaan suuntaan. Pokali on osittain siis viestimässä seurojen viestiä kunnan suuntaan ja toisin päin. Tämä on edelleen hiukan rikkinäinen puhelin ja siksi tähän olisi hyvä olla alusta. Tämän alustan rakentamisen rahoituksen kanssa on viime kuukaudet työskennelty.

Lasten ja nuorten osalta liikunnan aluejärjestöt toimivat kuntien varhaiskasvatuksen ja koululaitosten kanssa. Sen lisäksi on monia pienempiä tapahtumia, jossa lapsia liikutetaan tai vanhemmille kerrotaan kuinka tulisi liikuttaa lapsiaan. Valtion liikuntaneuvoston tilaamassa tutkimuksessa saatiin selville, että Liikkuva varhaiskasvatus on erittäin vaikuttavaa työtä liikkeen lisäämisen kannalta.

Aikuisten ja ikäihmisten suhteen Pokali koordinoi maakunnassa ikäihmisten jumppia, joiden järjestämisen monessa kunnassa mahdollistaa Suomen Seniorikodit. Ikäihmisten liikunta onkin yksi päätoimialue terveysliikuntapuolella, sillä maakunta on Suomen tapaan ikääntyvä ja palvelut syrjäseuduilta koko ajan vähenemässä. Nyt uutena ja varsin tarpeellisena osana on tullut kuntien liikuntaneuvontapalveluiden kehittäminen, jota Pokali yrittää parhaan mukaan edistää yhdessä Siun Soten kanssa.

Oma tekeminen painottuu yhteistyöhön kuntien liikuntaviranhaltijoiden kanssa. Koetan kykyni mukaan olla kartalla kuntien isoista linjoista ja vastavuoroisesti informoida kuntia valtakunnan tason isoista linjoista. Pohjois-Karjalassa liikuntaviranhaltijat ovat tiivis ryhmä, joka halutessaan saa paljon aikaan ja on saanutkin. Tällä hetkellä pinnalla on ensi vuoden liikuntakysely kuntalaisille, joka on tehty tätä ennen jo kaksi kertaa.

Mikä kuitenkin on hyvin?

Kunnilla kyllä pääasiassa on osaamista ja halua kehittyä. Se, mitä ei ole, on raha. Leikkaukset vaikuttavat mitä suurimmin kuntiin ja pienillä resursseilla vaatii osaamista ja yhteistyötä, että saadaan asioita aikaiseksi.

Rahalle ja toimille riittää kyllä käyttökohteita. Varsinkin Joensuussa asetetaan liikenneympyräkoriste lähes kaikkien muiden hankintojen vastinpariksi. Käytännössä nuo koristeet eivät ole varsinkaan ”liikunnan rahaa”, joten rakentamatta jättäminen ei tuo uutta tekonurmea jonnekin.

Pienestä kankeudesta huolimatta ainakin Pohjois-Karjalan kunnat ovat melko avoimia kokeilemaan erilaisia ideoita ihmisten liikuttamiseen ja liikkumisen mahdollistamiseen. Harva idea työnnetään ilman kokeilua jätemyllyyn. Lähes kaikkea koitetaan. Kunnat ovat rohkeita. Ja onhan Suomen liikkuvin kuntakin ollut Pohjois-Karjalasta.

Kunnat ovat siis mielellään mukana hankkeissa. On totta, että tällöin kunnat saavat usein pienemmällä panoksella palveluita, mutta kunnat myös laittavat näihin työpanosta, jolla silläkin on iso arvo. Pokalin ja kuntien yhteistyö on ollut aina merkittävää ja näen, että se on koko ajan vain tiellä parempaan. Tästä esimerkkinä Liikkuva Joensuu, jota avaan jossain vaiheessa ihan omassa kirjoituksessa.

Mitä jokainen voi tehdä?

Moittimisen ja päivittelyn sijasta rakentavalle kritiikille on tarvetta. Epäkohtien huomioimisen lisäksi olisi hyvä esittää jonkinlainen korvaava keino, jotta asioita saataisiin kansalaistenkin mielestä jiiriin.

Omatoimisen aktiivisuuden lisäksi on toivottava, että osallistuttaisiin myös kuntien ja toimijoiden keräämiin palautekyselyihin. Varsinkaan kunnat tai järjestöt eivät kerää tietoa rahastaakseen vaan mieluumminkin tarjotakseen oikeaan tietoon pohjautuvia palveluita niin, että ne menisivät myös kuntalaisille paremmin käyttöön.

Kunnilla on niin paljon verkostoja, että on mahdotonta pitää ne kaikki ajan tasalla. Eli jonkinlainen selonottovelvollisuus on myös kuntalaisella. Jos tietoa ei löydy, siitä voi ja pitää kysyä. Mieluiten kuitenkin ennen kuin on hutkittu.